Mielestäni ruisleipä on ansainnut roolinsa 100-vuotiaan Suomen kansallisruokana!
ELO (Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö), Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry sekä Maa- ja metsätalousministeriö järjestivät kansanäänestyksen Suomen kansallisruuasta.
Kansallisruuan valinta on aloitettu jo kesällä 2016 äänestyksellä, jolloin noin 10 000 ihmiseltä saatiin yli tuhat erilaista ehdotusta kansallisruokafinalisteiksi. Eniten ääniä saaneista ehdotuksista ruoka-alan asiantuntijoiden raati valitsi 12 finalistia. Raadin tehtävänä oli "varmistaa, että kilpailun finalistit edustavat monipuolisesti suomalaista ruokakulttuuria tarinoiltaan, raaka-aineiltaan ja valmistustavoiltaan".
Kansallisruokafinalistit olivat:
- pitsa (todellakin!)
- hernekeitto
- ruisleipä
- mämmi
- kalakeitto
- viili
- karjalanpiirakka
- mustikkapiirakka
- muikut/silakat/ahvenet ja perunoilla
- graavikala
- karjalanpaisti
- maksalaatikko
Kansallisruoka valittiin finalistien joukosta uudella kansanäänestyksellä alkutalvella 2016 - ruisleipä voitti lähes 10 000 äänellä! Tarkemmin kansallisruuan valitsemisesta voit lukea ELO:n sivuilta eli täältä.
Meillä kaikilla lienee omanlaisensa suhde kaikkiin edellä mainittuihin kansallisruokafinalesteihin, mutta voimme vain yhdessä todeta, että voittaja on tosiaan ylivoimainen :) Kun kauppaan lähtiessä ostoslista jää keittiön pöydälle, niin leipää kyllä muistetaan ostaa. Kun olemme lomailemassa ulkomailla, niin loppu lomasta kummasti alkaa tehdä mieli ruisleipää. Kun tarvitaan nopsaan välipalaa, niin tekastaan voikkuleipä.
Leipä on osa monipuolista ruokavaliota. Leivästä saadaan energiaravintoaineita, vitamiineja, kivennäisaineita ja kuitua. Lisää leipätietoutta löydät Leipätiedotuksen sivuilta eli täältä. Leipätiedotus ry on leipomoteollisuuden yhteinen tiedotusyksikkö.
Leivällä on merkittävä rooli kansakuntien historiassa - leipää on siunattu ja kunnioitettu kaikissa kulttuureissa. Tiesittehän, että vanhan suomalaisen perinteen mukaan paras tupaantuliaislahja isäntäväelle on leipä ja suola. Ne toivottavat uskomusten mukaan onnea ja varmistavat leivän riittämisen uudessa kodissa. Kuulin sisustushulluttelevalta teatteriystävältäni, että heidän mökinsä oven päällä roikkuu lapsuudenkodista saatu ruisleipä ja suolapussi parilla rukiinoksalla ja punaisella rusetilla varustettuna - tupaantuliaislahja vuodelta 1961!
Eläköön, ruisleipä!
Kuvissa kajaanilaisen Pekka Heikkisen Leipomon puu-uunileipää. Puu-uunileipä leivotaan käsin ja paistetaan koivunhaloilla lämmitettävässä uunissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilahdun kommenteista!